Yhdistyksen perustajajäsen: ”MLL:n yhdistyksen perustaminen alueellemme vuonna 1992 oli itsestäänselvyys”

25.10.2018

Siltamäessä järjestetyssä syyskuisessa SiSu-päivässä Pirjo Ghazanfari tuli tervehtimään MLL:n hallituksen jäseniä MLL:n ständille. Haastattelimme Pirjoa ja saimme kuulla yhdistyksen syntytarinan Pirjon omin sanoin: 

”MLL Tapaninkylän silloinen osasto (nykyään yhdistys) perustettiin 13.8.1992. Meitä perustajajäseniä oli aluksi 13. Jäsenmäärämme oli noussut lähelle 100 henkilöä jo vuoden 1992 lopulla, eli MLL:n toiminnalle perhekahviloille ja muskarille oli selkeä tarve. Seuraavan vuoden 1993 lopulla osastolla oli jäseniä jo noin 250. Tapaninkylän osasto muuttui myöhemmin Tapaninkylän yhdistykseksi. 

Yhdistyksen perustamisen ajatus nousi siitä, kun alueellamme ei ollut lapsille ja lapsiperheille juuri mitään toimintaa, vaikka Tapaninkylän oli jo silloin hyvin lapsirikasta. Tuli mieleen, että miksi tällä alueella ei voisi olla omaa muskaria ja perhekahvilaa, ettei tarvitsisi Malmille mennä. 

Niinpä päättäväisesti 1992 kesällä liimailin lappuja pylväisiin, että järjestettäisiin perustamiskokous ja toivoin yhteyden ottja. Olin käynyt keskustelemassa yhdistyksen perustamishaaveesta tuolloisen MLL:n Helsingin piirin kanssa. Yrittäminen palkittiin ja Pirjo sai paljon yhteydenottoja.

Olin silloin ammatiltani sairaanhoitaja. Tein lasten hoidon välissä pätkätöitä, keikkatöitä ja opiskelin.  Vuonna 1992 kotihoidon tuki päättyi, kun nuorin lapseni täytti 3 vuotta. Suomessa oli tuolloin lama ja paljon työttömiä sairaanhoitajia. Voi sanoa, että olin yksi lamavuosien onnellinen työtön, kun sain olla lasteni kanssa ja tehdä tärkeää vapaaehtoistyötä. Anita Nuutisen kanssa teimme hyvin paljon yhteistyötä. Meillä oli mukava, toimelias hallitus ja saimme vastuutehtävät jaettua keskenämme. Siitä huolimatta useana aamuina tuntui olevan kymmenen hoidettavaa asiaa mielessä, kun heräsi. Vapaaehtoistyö kuitenkin antoi myös paljon. Vuonna 1994 palasin taas työelämään. Luovuus ja energia vapaaehtoistyöhön päättyi siihen ja koin, etten enää jaksa osallistua hallituksen toimintaan ja halusin jäädä pois. Meillä oli kuitenkin paljon uusia innokkaita tulijoita ja osasto kehittyi koko ajan ja laajensi toimintaansa. 

Nuorin neljästä lapsestani on nyt 28-vuotias, jota olin käyttänyt pienenä MLL:n muskarissa. Olen nyt eläkkeellä, mutta jatkan vielä parina päivänä viikossa töitä. Meillä on kolme suloista lastenlasta ja on antoisa seurata heidän kasvuaan. 

Vapaaehtoistyössä oppi paljon, miten yhdistystoimintaa hoidetaan ja oppi tuntemaan paljon uusia ihmisiä alueelta. Olen todella iloinen, että yhdistyksen toiminta jatkuu näin aktiivisesti ja edelleen.

Toivotan kaikille jäsenille hyvää syksyn jatkoa ja olisipa mukava tulla joskus taas perhekahvilaan mukaan nyt lapsenlapseni kanssa.”


Lämpimin terveisin,
Pirjo

Varapj Sanna ja Pirjo SiSu-päivässä
Varapj Sanna ja Pirjo SiSu-päivässä